1/2001
Aurora 1/2001
Selaa eteenpäin | Sisällys | Uutiset | Abiliite | Väitökset | Yhteystiedot

Erilaisuus keskellämme

Erilaisuus tulee hyväksyä osaksi perusopetusryhmää, sanoo erityispedagogiikan opintoja Turun yliopistoon suunnitellut kasvatustieteiden professori Joel Kivirauma. Erityispedagogiikan pääaineopinnot alkavat Turun yliopistossa ensi syksynä. 

Erityispedagogiikassa elämme nykyisin integraation ja inklusiivisen ajattelun aikaa, jolloin tavoitteena on, että kaikkien oppilaiden tarpeet kohdataan omassa luokassa. Syrjäytymisen ehkäisy on yksi Euroopan unioninkin painopistealueita.

Näissä ratkaisuissa kysymys on isosta yhteiskunnallisesta luokitteluprosessista, jossa yksilö voi kokea vaikka jonkin oppimisvaikeuden leimaavaksi koko elämänsä ajan, Kivirauma sanoo. 

Kaikki yhdessä

Integraatioajatteluun on edetty pitkän tien kautta. 1800-luvun lopulta lähtien Suomi eli laitostumisen aikaa: perustettiin sairaaloita, sokeiden ja kuurojen kouluja, myöhemmin erityiskouluja ja -luokkia. Vuonna 1948 Jyväskylään perustettiin "suojelu- ja parantamiskasvatusopin" professuuri. 1960-luvulla ajattelutapa kuitenkin muuttui: Muusta järjestelmästä erillisiä laitoksia ja kouluja alettiin pitää negatiivisesti leimaavina, Kivirauma sanoo. 

Erityispedagogiikan tarvetta lisäsi aikanaan oppivelvollisuuskoulu, jossa kaikki lapset, nekin, joilla oli syviäkin oppimisvaikeuksia tai käyttäytymishäiriöitä, olivat ensimmäistä kertaa yhdessä. 
 

Professori Joel Kivirauma
Kautta aikojen opettajat ovat olleet sitä mieltä, että juuri meidän aikanamme nuoret ovat erityisen hankalia, miettii professori Joel Kivirauma.
 
Kuva Seilo Ristimäki, Iloinen liftari Oy

Erityispedagogiikkaa on Suomessa voinut opiskella paitsi Jyväskylässä, myös Helsingissä, Joensuussa ja ruotsiksi Åbo Akademissa. Turun yliopistoon opintoja on kaivattu jo vuosikymmeniä, sillä alan erityisasiantuntemuksen tarve on kasvanut koko ajan koulutukselle asetettujen vaatimusten kasvaessa. Esimerkiksi maahanmuuttajien erityisongelmat siirretään usein juuri erityisopetuksen ratkaistaviksi. 

Edelleen on olemassa erityiskouluja eri oppimisvaikeuksien tai vammojen kanssa eläville lapsille. Paikkakunnasta ja koulusta riippuen eri tavalla oppiville lapsille on monessa suuremmassa peruskoulussa oma ryhmä ja erityisopettaja. Lapsi saattaa opiskella osa-aikaisessa erityisopetuksessa muutaman tunnin päivässä tai viikossa, kuitenkin niin, että hänen selkeä viiteryhmänsä on oma koululuokka. 

Ratkaiseva rooli 

Erityisopettajan työ on kutsumusammatti. Siinä joutuu tasapainottelemaan kipeidenkin asioiden keskellä oppilaan, hänen perheensä ja muiden opettajien triangelissa. Opetusryhmän koko on kuitenkin pieni, usein alle kymmenen oppilasta, jolloin yhden oppilaan ongelmiin pystyy perehtymään paremmin. Työpaikan voi valita melkein mistä päin Suomea tahansa. Erityisopettajalla voi olla aivan ratkaiseva rooli jonkun yksilön elämässä, hän on oppilaan puolestapuhuja ja tukihenkilö, Kivirauma sanoo.

Ensi syksynä alkavat erityispedagogiikan opinnot vastaavat osaltaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan erityisopettajatarpeeseen. Turun yliopistossa on koulutettu poikkeuskoulutuksena epäpätevistä opettajista erityisopettajia, mutta nyt saamme pysyvästi uuden pääaineen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen rinnalle. 

Aluksi erityispedagogiikkaa opiskelemaan valitaan 15 pääaineopiskelijaa. Lisäksi tulevat erillisiin erityisopettajan opintoihin valittavat 20 opiskelijaa. Jälkimmäiset ovat sellaisia, joilla usein pitkänkin kokemuksen lisäksi on luokanopettajan kelpoisuus tai ylempi korkeakoulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus. 

PAULA HEINO


Selaa eteenpäin | Sisällys | Uutiset | Abiliite | Väitökset | Yhteystiedot
Yliopiston etusivu


Tiedotus <tiedotus@utu.fi>, 06. helmikuuta 2001
Sivu on ladattu  kertaa 08.02.2001 alkaen.