1/2001
Aurora 1/2001
Selaa eteenpäin | Sisällys | Uutiset | Abiliite | Väitökset | Yhteystiedot

Nuori tutkija
Ira tutkii geenimuuntelun vaikutuksia

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Ira Alatalo, kolmekymppinen filosofian maisteri Sallasta.

Mitä tutkit? 

Tutkin geenimuunneltuihin koivuihin siirrettyjen resistenssiominaisuuksien suoria vaikutuksia kasvinsyöjiin ja sienipatogeeneihin sekä epäsuoria vaikutuksia kasvinsyöjien petoihin, maaperän hajottajiin ja mutualisteihin eli juurisieniin. Lisäksi tutkin siirtogeenin mahdollisia vaikutuksia koivun elinkiertopiirteisiin ja morfologiaan.
 

Miten päädyit tutkimusaiheeseesi?

Laitoksen ilmoitustaululla etsittiin projektista kiinnostuneita, ja marssin projektipäällikön juttusille. Sain paikan ja olen viihtynyt hyvin, rahoituskin on kunnossa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja tärkeä, ja tutkittavaa riittää useiksi vuosiksi.

Biologi Ira Alatalo
Kuva Teemu Peltola
– Riekko ja muut kanalinnut ovat tulleet tutuiksi, koska isä harrastaa metsästystä ja kotona syötiin usein riistaa, Ira Alatalo kertoo.

Mikä akateemisessa tutkimuksessa kiehtoo?

Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa, ja voin itse vaikuttaa siihen mitä tutkin. 

Mikä on biologin tärkein ominaisuus?

Biologin mottona voisi olla ’Ahkeruus on iloni’. Kenttätyö on biologin tutkimustyön perusta, joten käytännön taitoja tarvitaan. Ompelukone, saha ja erilaiset työkalut ovat tulleet tutuiksi. Kokeet ja työvaiheet edellyttävät tarkkaa suunnittelua ja myös tietokoneet on hallittava. 

Omassa tutkimuksessani olen lisäksi tarvinnut mm. tilastotieteen, biokemian, kasvifysiologian ja genetiikan oppeja. Lisäksi tutkijan uralla on etua siitä, että on hyvä kirjoittaja. Tutkijan korkea moraali on myös mielestäni sellainen arvo, josta tulisi pitää kiinni tutkimustyötä tehdessä. 

Saattaisitko tutkimustyössäsi tehdä jonkin todella mullistavan löydön?

Biologiassa kaikki on tietysti mahdollista. Ei sellaisia asioita tule kuitenkaan sen kummemmin etukäteen ajatelleeksi. Geenitekniikalla muunnettujen kasvien kohdalla voi tietysti ilmetä yllätyksiä, koska niiden käyttäytymisestä luonnossa tiedetään vielä varsin vähän ja etenkin kun eliöiden keskinäinen vuorovaikutus luonnossa on niin monimutkaista.

Oliko sinulla jokin vaihtoehto akateemiselle uralle?

Olen aikaisemmalta koulutukseltani kemian laborantti ja tein sitä työtä jonkin aikaa ennen yliopistoon tulemistani. Tutkijaksi ryhtyminen ei ollut minulle mikään itsestäänselvyys, mutta ajatus kypsyi hiljalleen opiskeluaikana. Lapsena halusin lääkäriksi.
 

Seitsenpirkko lounaalla
Kuva Keijo Luoto
Vahvempi voittaa koivunlehdelläkin. Seitsenpistepirkko jahtaamassa persikkakirvoja.

Paras ja pahin opiskelumuistosi?

Parasta olivat ehdottomasti kenttäkurssit ja kesäisin työskentely yliopiston tutkimuslaitoksella Lapin Kevolla. Lapin yöttömässä yössä työkään ei tuntunut työltä. 

Pahinta oli tiukka rahatilanne, ja olisihan sitä tietysti voinut nopeamminkin valmistua. Olin tosin opiskeluaikanani pari vuotta työelämässä, joten se luonnollisesti hidasti valmistumista.

Mikä on parasta ja pahinta yliopistomaailmassa?

Antoisinta on ajatustenvaihto alan huippututkijoiden kanssa. Lisäksi saan itse päättää aikataulustani, mutta toisaalta päivät voivat venyä pitkiksikin. Tämä on sellaista työtä, että jos innostusta löytyy, niin tähän saa vaivatta kulutettua kaiken vapaa-ajankin. 

Pahinta on varmaankin kova kilpailu ja rahoituksen saamisen vaikeus, vaikka viime aikoina säätiöiden kassakaapeista onkin yllättäen löytynyt vanhoja Nokian osakkeita. 

Miten perustelisit oppiaineesi aseman rahoituspäätösten tekijöille?

Elämän perusedellytykset lähtevät luonnosta. Ekologista tutkimusta ja asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi ympäristöongelmien tutkimisessa ja ratkaisemisessa.

Esikuvasi?

Vaikea sanoa, mutta mielestäni on ihailtavaa jos uskaltaa rohkeasti esittää mielipiteitään ja seisoa niiden takana, vaikka ne olisivatkin yleistä mielipidettä vastaan. 

Mikä on merkittävin asia jonka olet työssäsi oppinut?

Ainakin sen, että yhtä ainoaa totuutta ei ole. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, erityisesti ekologiassa. Täydellistä biologia ei myöskään ole olemassa, sillä aina on jotakin opittavaa eikä koskaan voi "tulla valmiiksi".

Mikä on vaikeinta  tutkimustyössä?

Työt eivät aina suju suunnitelmien mukaisesti, ja kaikkea odottamatonta voi ilmetä. Arvaamattomat sääolosuhteet voivat pilata pitkänkin kenttätutkimuksen.

Mikä on suurin haaveesi?

Olisi kiva nähdä maailmaa ja luonnon ihmeitä, vaikkapa sukellella koralliriutoilla!

TEEMU PELTOLA


Selaa eteenpäin | Sisällys | Uutiset | Abiliite | Väitökset | Yhteystiedot
Yliopiston etusivu


Tiedotus <tiedotus@utu.fi>, 07. helmikuuta 2001
Sivu on ladattu  kertaa 08.02.2001 alkaen.