Aurora-lehti
Turun yliopisto
Turun yliopisto

 1/2004

Kännykkäinssiksi neljässä vuodessa

TEKSTI TIMO NIITEMAA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Tero Ranta

23-VUOTIAS TERO RANTA TEKI MARRASKUUN PUOLIVÄLISSÄ HISTORIAA ENSIMMÄISENÄ TURUN YLIOPISTOSTA VALMISTUNEENA DIPLOMI-INSINÖÖRINÄ. TERO KIRJOITTI YLIOPPILAAKSI RAISION LUKIOSTA 1999. HÄN OLISI PÄÄSSYT SUORALLA PAPERIVALINNALLA MYÖS OTANIEMEEN TAI TAMPEREELLE, MUTTA TURKU KIINNOSTI LAAJA-ALAISUUTENSA VUOKSI. OPISKELUSSA TERO PITÄÄ TÄRKEIMPÄNÄ MOTIVAATIOTA.

Teron tutkintotyö liittyi kolmannen sukupolven matkapuhelimiin. - Vaikka diplomi-insinöörityöni onkin periaatteessa julkinen, en oikein tiedä mitä siitä voin sanoa. Opinnäyte kun liittyi siihen, mitä parhaillaan Nokialla teen työkseni, epäröi Tero hieman hämmentyneenä.

Toimii kaikissa verkoissa

Mutta sitten insinöörin innostus voittaa. Tero kertoo olevansa Nokialla mukana ratkaisemassa radiotaajuuspuolen ongelmaa, miten yhtä ja samaa kolmannen sukupolven kännykkää voidaan käyttää maailmanlaajuisesti verkkojen sukupolvista ja niiden taajuusalueista riippumatta.

Euroopassa on tällä hetkellä käytössä pääosin toisen sukupolven gsm-järjestelmä 900 ja 1800 MHz taajuuksilla, Amerikassa taas käytetään gsm-taajuutta 1900 MHz. Kysymys on toki jo ratkaistu, onhan käytössämme sekä kaksi- että kolmitaajuuspuhelimia gsmjärjestelmälle. Ongelma monimutkaistuu huomattavasti, kun samaan puhelimeen otetaan mukaan näiden lisäksi vielä aivan eri perustalla toimiva kolmannen sukupolven umtsjärjestelmä, joka sekin käyttää eri taajuusalueita maanosasta riippuen.

Matkapuhelimessa täytyy periaatteessa olla oma radiolähetinvastaanotin jokaiselle järjestelmälle ja taajuusalueelle, vaikka siinä olisikin vain yksi antenni. Tarvitaan erityinen antennikytkin, joka valitsee, minkä järjestelmän lähetin-vastaanotin on kytkettynä matkapuhelimen antenniin. Tämä tietysti riippuu siitä, minkä järjestelmän verkko on kulloinkin saatavilla. Käyttäjä ei tiedä tästä kaikesta mitään. Hän voi vaikka kävellä umts-tukiaseman piiristä gsm-alueelle ilman että itse huomaa asiaa, Tero selvittää.

Täytyy tietää mitä haluaa

Tero sai DI-todistuksensa Åbo Akademista, koska Turun yliopisto saa tutkinnonanto-oikeuden vasta ensi elokuussa. Teron pääaineena oli tietoliikennetekniikka ja hänen työnsä ohjaajana toimi professori Jouni Isoaho.

Turun DI-koulutuksessa nivoutui yhteen niin tietotekniikka, elektroniikka kuin tietoliikennetekniikkakin. Erityisesti Teroa kiinnosti radiotekniikka ja mikroelektroniikka, joiden parissa hän nykyään Nokialla työskentelee. Muissa korkeakouluissa olisi helposti joutunut syventymään vain yhteen asiaan eikä olisi saanut yhtä laajaa näkemystä asioista. Toki tuttu ympäristö ja läheisyys vaikuttivat Turun yliopiston valitsemiseen.

Tero on ollut pienestä pitäen kiinnostunut tekniikasta, joten itse alan valinta ei ollut vaikeaa. – Tiesin yliopistoon tullessani, mitä haluan ja siksi ehkä valmistuinkin niin nopeasti, hän sanoo.

Puolet opiskeluajasta Tero on ollut töissä – ensin kesätöissä Benefonilla ja sitten puolitoista vuotta Nokian tutkimusosastolla. Työt eivät hidastaneet opiskelua, vaan päinvastoin jouduttivat sitä: käytännön työ helpotti teorioiden omaksumista. Sitä paitsi Nokialla suhtauduttiin kannustavasti opiskeluun ja DI-työ valmistui nopeasti puolessa vuodessa. Tosin teekkaririentoihin Tero ei juurikaan ehtinyt osallistua.

Perusasiat kaaliin

Tero korostaa opiskelussa motivaation merkitystä: kaikki on omasta kiinnostuksesta kiinni. - Jos ei oikein tiedä minne haluaisi, DI-koulutus ei ehkä ole paras mahdollinen valinta. Mutta jos tuntee vetoa alalle, niin siitä vaan, hän kannustaa.

Opiskelussa oli Teron mielestä alku hankalin. Kun lukion matikassa ja fysiikassa käsiteltiin uutta asiaa, siellä vain annettiin kaava ja laskettiin. Se ei vielä merkitse asian ymmärtämistä. Yliopistossa täytyy tietää, miksi jollain kaavalla lasketaan. Mutta kun perusasiat sai jotenkin haltuun, oli uusien monimutkaistenkin asioiden omaksuminen helpompaa.

- DI-paperit saatuani manasin, että nyt saa opiskelu riittää. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Lisensiaattitutkinnon suorittaminen voisi hyvin tulla ajankohtaiseksi, Tero aprikoi. Nokiallakin järjestetään aika ajoin tekniikan kursseja, joita voi sopimuksen mukaan laskea hyväkseen yliopistossa.

Takaisin ylös Takaisin ylös

 
Sisältö 1/2004
 

Kansi
Pääkirjoitus
Kännykkäinssiksi neljässä vuodessa
Kyl määki Turus
Sitsejä, bileitä ja stressikohtauksia
Suomalaista musiikkia maailmalle
Huippututkimusta solutasolla
Yliopistossa ei eksy
Lyhyet
Parasta aikaa
Biologian ja tietojenkäsittelytieteen rajalla
Opintopsykologi auttaa riman yli
Edustustilaisuuksia ja vasarointia
Viiden tunnin puserrus kesähelteellä
Varjotetteria, pieniä kenkiä ja paperitöitä
Lakia, oikeutta ja maailmanparannusta
Terveysuutisia
Vuosien takaa
Kahden kielen välissä
Aaveita, enkeleitä ja kiinalaisia kristittyjä
Julkaisut ja artikkelit
Alumnisivu
Puvussa ja pilkkihaalarissa
Hammaspeikkojen lannistajat
Väitös: Sakari Kallio ei näe pupujusseja
Väitökset
Ilmoittajat
Yhteystiedot

Abi-Aurora pdf-tiedostona (5,58 Mb)

 

Aurora-lehti Turun yliopisto
  1/2004