1 00:00:49,600 --> 00:00:54,840 Jotkut eläimet ovat täällä Seilissä asuneille ihmisille olleet tosi tärkeitä - 2 00:00:55,160 --> 00:00:58,160 ja hyvin arvostettuja, toisia taas on vieroksuttu. 3 00:01:00,120 --> 00:01:03,720 Lähteinä olen käyttänyt arkistoaineistoa ja muistitietoa, - 4 00:01:04,280 --> 00:01:07,280 eli haastatellut esimerkiksi Seilissä asuneita ihmisiä. 5 00:01:08,280 --> 00:01:13,080 Eniten arkistoaineistossa yllätti, miten paljon arkistosta löytyi - 6 00:01:13,560 --> 00:01:16,560 ihmisen luontosuhteesta kertovaa aineistoa, - 7 00:01:16,760 --> 00:01:19,760 esimerkiksi Seilin sairaalan maatilan toiminnasta. 8 00:01:20,000 --> 00:01:26,440 Yllättävämmistäkin paikoista, kuten potilaiden kirjeistä - 9 00:01:27,000 --> 00:01:31,760 ja erilaisista kirjanpidoista, on löytynyt luontosuhteesta vihjeitä. 10 00:01:31,960 --> 00:01:38,880 Muistitieto on ollut tärkeä aineisto. Sen avulla olemme saaneet tietää kokemuksista, - 11 00:01:39,400 --> 00:01:46,640 arvoista, henkilöhistoriasta, joskus yli- sukupolvisista muistoista ja kokemuksista, - 12 00:01:46,880 --> 00:01:50,360 ja olemme voineet kysyä suoraan niitä kysymyksiä, jotka meitä kiinnostavat. 13 00:01:51,680 --> 00:01:56,880 Täällä Seilin saaressa on viljelty maata ja kasvatettu karjaa ainakin 500 vuotta. 14 00:01:57,320 --> 00:02:07,000 Pelloilla on viljelty viljakasveja, juurikasveja ja vihanneksia. 15 00:02:07,040 --> 00:02:12,000 Pihoilla on kasvatettu hyötykasveja, ja ihmisten kanssa täällä on elänyt - 16 00:02:12,440 --> 00:02:18,440 esimerkiksi nautoja, hevosia, lampaita,vuohia, kanoja ja sikoja. 17 00:02:19,320 --> 00:02:25,400 Erilaiset kasvit ja kotieläimet ovat olleet tosi tärkeitä, täällä elämisen ehto. 18 00:02:26,000 --> 00:02:31,560 Kotieläimistä varsinkin lehmät ja hevoset ovat olleet ihmisille tärkeitä. 19 00:02:32,080 --> 00:02:34,400 Lehmistä on saatu lantaa pelloille. 20 00:02:34,720 --> 00:02:38,680 Hevoset ovat auttaneet kuljettamaan tavaroita ja ihmisiä paikasta toiseen. 21 00:02:39,160 --> 00:02:47,800 Kalastus on ollut tosi tärkeää. On myös kerätty sieniä, marjoja ja villikasveja. 22 00:02:48,240 --> 00:02:54,400 Leprahospitaalin ja mielisairaalan aikana on ruoankulutus ollut niin suurta, että - 23 00:02:55,000 --> 00:03:00,480 saaren ruoantuotanto ei ole aina riittänyt vaan on tuotu ruokatarvikkeita ulkopuolelta. 24 00:03:01,000 --> 00:03:03,640 Seilissä on myös kasvanut monenlaisia puita - 25 00:03:03,800 --> 00:03:06,800 ja ne ovat olleet tärkeitä, koska on tarvittu polttopuita. 26 00:03:06,880 --> 00:03:12,440 varsinkin sairaala-aikana on polttopuiden tarve ollut niin suurta, - 27 00:03:12,800 --> 00:03:19,600 että polttopuita on pitänyt hankkia pääsaaren ja lähisaarten lisäksi kauempaa. 28 00:03:20,240 --> 00:03:23,480 Kaikki eläinlajit eivät ole olleet tervetulleita. 29 00:03:24,160 --> 00:03:28,160 Esimerkiksi hiiret ja rotat ovat olleet ei-toivottuja vieraita - 30 00:03:28,360 --> 00:03:30,200 vilja- ja ruokavarastoissa. 31 00:03:30,480 --> 00:03:35,800 Nykyään varsinkin punkit ja kauriit herättävät huolta ja harmistusta - 32 00:03:36,120 --> 00:03:39,400 punkit sen takia, että ne voivat aiheuttaa ihmisessä erilaisia tauteja, - 33 00:03:39,920 --> 00:03:47,840 ja kauriit, koska ne tulevat pihoille ja syövät kasveja, joita ei haluta menettää. 34 00:03:48,600 --> 00:03:54,560 Historiantutkimuksen aineistojen mukaan ihmisen ja muun luonnon kanssakäyminen - 35 00:03:55,240 --> 00:03:58,240 on ollut hyvin läheistä ja yhteenkietoutunutta. 36 00:03:58,400 --> 00:04:02,920 Välillä elämä on Seilissä ollut hyvin rankkaa ja niukkaa, - 37 00:04:03,440 --> 00:04:06,440 mutta luonto on auttanut ihmisiä pärjäämään täällä. 38 00:04:06,560 --> 00:04:12,840 Seilin saaren luontoa on myös ihasteltu ja arvostettu hyvin paljon. 39 00:04:29,840 --> 00:04:34,600 Elämän saari -hankkeen arkeologisiin kaivauskohteisiin lukeutuivat - 40 00:04:35,280 --> 00:04:42,160 Seilin kylämäki, josta historialliset asiakirjat kertovat 1500-luvun alkupuolelta, - 41 00:04:42,680 --> 00:04:48,960 ja Seilin nykyisessä Kirkkoniemessä, joka on ollut pieni saari, - 42 00:04:49,360 --> 00:04:53,320 1620-luvulla rakennettu leprasiirtolan alue. 43 00:04:54,040 --> 00:04:57,040 Yksi mielenkiintoisimmista tutkimuskysymyksistä oli, - 44 00:04:57,920 --> 00:05:05,680 miten saaressa asuneiden ihmisyhteisöjen arkielämä erosi riippuen siitä, - 45 00:05:05,920 --> 00:05:10,160 asuiko maanviljelysasutuksen piirissä Seilin kylämäellä - 46 00:05:11,040 --> 00:05:16,320 tai täällä eristetyllä leprasairaiden alueella. 47 00:05:17,160 --> 00:05:23,160 Esinelöydöt kertovat ihmisten arjesta, kuten myös luulöydöt - 48 00:05:23,280 --> 00:05:28,000 ruokailutottumuksista ja yhteyksistä ulkomaailmaan. 49 00:05:29,240 --> 00:05:34,680 Löytöaineiston perusteella Seilin kylämäen asukkaiden - 50 00:05:34,920 --> 00:05:41,000 ja Kirkkoniemen eristyksissä elävien potilaiden elämä - 51 00:05:41,400 --> 00:05:44,400 ei vaikuta eronneen loppujen lopuksi kovinkaan paljon. 52 00:05:44,600 --> 00:05:49,760 Kaivauksissa löytyneet eläinten luut kertovat melko yhtenevästä - 53 00:05:50,000 --> 00:05:54,600 ruokakulttuurista, samoin kuin saviastioiden palaset. 54 00:05:54,840 --> 00:06:00,600 Kaivauksissa löytyi myös nautinto- aineiden käytössä tarvittujen - 55 00:06:01,000 --> 00:06:06,520 esineiden kappaleita, kuten savesta valmistettuja liitupiippuja - 56 00:06:07,440 --> 00:06:15,440 joita tässä takanani näkyvän Seilin 1730-luvulla rakennetun kirkon edustalla - 57 00:06:15,600 --> 00:06:24,040 sijainneessa 1600-luvun puolenvälin leprapotilaitten talossa - 58 00:06:24,520 --> 00:06:30,360 on käytetty aivan yhtä lailla kuin Seilin kyläasutuksen piirissä. 59 00:06:30,680 --> 00:06:34,760 Kaivauksissa löytyi muun muassa 1600-luvun puolenvälin paikkeilla - 60 00:06:35,040 --> 00:06:38,040 valmistetun hollantilaisen liitupiipun kappale. 61 00:06:39,000 --> 00:06:47,720 Esinelöydöt kertovat osittain siitä, että vaikka saareen tuotiin ihmisiä - 62 00:06:48,640 --> 00:06:55,840 elämään eristyksissä, tämä ei ollut täysin ulkomaailmasta eristynyt, - 63 00:06:56,120 --> 00:07:00,840 vaan tänne päätyi kansainvälisten kauppayhteyksien myötä - 64 00:07:01,040 --> 00:07:07,880 samaa käyttöesineistöä, mitä voimme löytää vaikkapa Turun alueelta. 65 00:07:21,800 --> 00:07:25,480 Ihminen jättää jälkensä kaikkialle, missä liikkuu. 66 00:07:25,880 --> 00:07:32,560 Yksi tapa tutkia ihmisen toimintaa mennei- syydessä on arkeologinen kasvitutkimus. 67 00:07:32,920 --> 00:07:35,680 Kasvitutkimus on eräänlaista salapoliisityötä. 68 00:07:35,960 --> 00:07:40,720 Siinä tutkitaan mikroskoopin alla hyvin pieniä jäänteitä, - 69 00:07:40,960 --> 00:07:45,160 jotka ovat säilyneet maaperässä satoja tai tuhansia vuosia. 70 00:07:45,920 --> 00:07:51,600 Ne ovat pieniä jyviä, siemeniä, kasvien lehtiä, juurien osia tai hedelmiä. 71 00:07:52,640 --> 00:07:56,680 Kasvien siemenet ja jyvät voivat säilyä maaperässä - 72 00:07:56,880 --> 00:08:00,880 satoja ja jopa tuhansia vuosia hiiltyneinä. 73 00:08:01,240 --> 00:08:06,080 Nämä Seilistäkin löytyneet ohran- ja rukiinjyvät olivat säilyneet hiiltyneinä. 74 00:08:06,720 --> 00:08:11,080 Seilin arkeologisissa tutkimuksissa tutkittiin talonpohjaa, - 75 00:08:11,480 --> 00:08:15,200 joka sijaitsee nykyisen kirkon edessä. 76 00:08:16,080 --> 00:08:21,800 Tästä talonpohjasta saatiin arkeologisissa kasvitutkimuksissa selville, - 77 00:08:22,160 --> 00:08:27,360 että on käytetty hyödyksi ruista ja ohraa. 78 00:08:27,680 --> 00:08:35,520 Todennäköisesti rukiista on leivottu leipää ja ohrasta pantu olutta. 79 00:08:36,240 --> 00:08:43,120 Viljat on varmaan saatu kirkon vierellä sijainneesta pellosta. 80 00:08:43,480 --> 00:08:49,680 Arkeologinen kasvitutkimus paljastaa ihmisen toiminnan jälkiä - 81 00:08:49,920 --> 00:08:55,880 kautta aikojen, eli saadaan tietoa, mitä on viljelty, mitä on syöty - 82 00:08:56,240 --> 00:08:58,920 millainen ympäristö on aikoinaan ollut, - 83 00:08:59,440 --> 00:09:01,520 miten ihminen on muokannut maisemaa. 84 00:09:01,800 --> 00:09:06,560 Arkeologinen kasvitutkimus on sellaista salapoliisityötä, - 85 00:09:07,240 --> 00:09:10,240 että koskaan ei tiedä, mitä mikroskoopin alta paljastuu. 86 00:09:20,400 --> 00:09:24,000 Seili – elämän saari -hankkeessa olemme etsineet hyönteisiä - 87 00:09:24,120 --> 00:09:25,600 myös arkeologisista näytteistä. 88 00:09:25,720 --> 00:09:29,520 Hyönteisten ulkokuori koostuu kitiinistä, joka on hyvin kova aine. 89 00:09:29,720 --> 00:09:34,000 Se kestää maaperässä jopa satoja vuosia lähestulkoon hajoamatta. 90 00:09:34,160 --> 00:09:39,400 Lajinmääritystyö on edelleen kesken mutta kun olemme saaneet sen valmiiksi - 91 00:09:39,560 --> 00:09:43,280 meille aukeaa todella hieno mahdollisuus vertailla Seilin saaren - 92 00:09:43,360 --> 00:09:46,080 vanhaa hyönteislajistoa sen nykyiseen hyönteislajistoon. 93 00:09:46,440 --> 00:09:51,360 Tunnemme nykyisen hyönteislajiston hyvin, sillä olemme viime 15 vuoden aikana - 94 00:09:51,800 --> 00:09:56,440 tutkineet Seilissä hyönteisiä hyvin monien menetelmien avulla. 95 00:09:56,640 --> 00:09:59,120 Hyönteiset ovat eliöryhmänä äärimmäisen tärkeä - 96 00:09:59,240 --> 00:10:03,880 ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Jos ajatellaan ruoantuotantoa, - 97 00:10:04,120 --> 00:10:07,520 hyönteiset pelaavat siinä tärkeää roolia pölytyspalveluiden kautta. 98 00:10:07,560 --> 00:10:11,400 Toisaalta hyönteisissä on lajeja, jotka myös haastavat ihmistä. 99 00:10:11,600 --> 00:10:15,040 On lajeja, jotka esimerkiksi kilpailevat samoista ravintokasveista kanssamme - 100 00:10:15,280 --> 00:10:18,720 tai on lajeja, jotka levittävät vaarallisia tauteja. 101 00:10:19,200 --> 00:10:22,440 Seilin saaren hyönteislajisto on myös jatkuvassa muutoksessa. 102 00:10:22,960 --> 00:10:27,640 Viime vuosien aikana saarelle on levittäytynyt pyjamalude, - 103 00:10:27,920 --> 00:10:30,920 hauskannäköinen, punamusta, isokokoinen ludelaji. 104 00:10:31,360 --> 00:10:35,480 Olemme löytäneet täältä myös muita mielenkiintoisia hyönteislajeja. 105 00:10:35,640 --> 00:10:40,160 Yksi niistä, joka tässä ympärilläkin lentelee, on Ixodiphagus hookeri, - 106 00:10:40,320 --> 00:10:43,120 pistiäinen, joka loisii puutiaisilla. 107 00:10:43,160 --> 00:10:47,720 Voi sanoa, että Seili – elämän saari on erityisesti myös hyönteisten saari. 108 00:10:58,000 --> 00:11:01,000 Fytoliittitutkimus on Suomessa melko uusi menetelmä. 109 00:11:01,160 --> 00:11:05,560 Halusimme päästä testaamaan sitä Seilin kasvillisuuden muutoksen tutkimiseen. 110 00:11:05,920 --> 00:11:09,360 Fytoliitit ovat kasvikiviä. Ne syntyvät kasvin muuntaessa - 111 00:11:09,480 --> 00:11:13,120 veden mukana maaperästä saamansa piidioksin kiinteiksi kasvikiviksi. 112 00:11:13,520 --> 00:11:17,760 Fytoliitit saavat muotonsa kasvin soluista. Muotojen avulla voimme pyrkiä - 113 00:11:17,920 --> 00:11:21,440 tunnistamaan maaperästä löytyneiden fytoliittien tuottajakasveja. 114 00:11:22,200 --> 00:11:26,080 Koska tutkimusala on Suomessa harvinainen, puuttuu meiltä kattava referenssikokoelma - 115 00:11:26,320 --> 00:11:29,840 Suomen tyypillisistä kasveista ja niiden tuottamista fytoliiteista. 116 00:11:29,960 --> 00:11:34,680 Tätä varten keräsimme 53 näytettä, joista valmistimme fytoliittipreparaatit. 117 00:11:35,160 --> 00:11:38,160 Näytteet on kerätty Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja - 118 00:11:38,360 --> 00:11:42,200 yliopistonmäen ympäristöstä sekä Luonnonvarakeskuksen viljanäytteistä. 119 00:11:42,480 --> 00:11:45,400 Koska pyrimme tarkastelemaan vuosisatojen kuluessa tapahtunutta - 120 00:11:45,440 --> 00:11:47,240 muutosta kasvillisuudessa, - 121 00:11:47,320 --> 00:11:51,080 vertasimme eri syvyyksistä otetuista maaperänäytteistä löytyneitä fytoliitteja. 122 00:11:51,720 --> 00:11:55,840 Vanhimmista näytteistä löytyi maan pinta- kerroksiin verrattuna vähemmän fytoliitteja - 123 00:11:56,040 --> 00:11:59,040 ja fytoliitit olivat enemmän rikkoutuneita tai pienikokoisia. 124 00:11:59,880 --> 00:12:02,720 Kirkkoniemi poikkesi kolmesta muusta näytekohteesta. 125 00:12:02,920 --> 00:12:06,760 Alueelta löytyi vähemmän fytoliitteja, mikä voi johtua erilaisesta maankäytöstä. 126 00:12:06,920 --> 00:12:11,040 Muut kolme tutkimuskuoppaa olivat fytoliittikannoiltaan samankaltaisia. 127 00:12:11,440 --> 00:12:14,440 Tutkimuksessa haastavinta oli fytoliittien tarkka tunnistus, - 128 00:12:14,560 --> 00:12:17,360 sillä monet kasvit tuottavat samannäköisiä fytoliitteja. 129 00:12:17,720 --> 00:12:21,680 Heinäkasvit tuottavat runsaasti fytoliitteja, joilla on selkeät, tunnistettavat muodot. 130 00:12:22,000 --> 00:12:25,600 Heinäkasvien fytoliitit olivatkin tutkimuksessamme kaikkein yleisimpiä. 131 00:12:26,160 --> 00:12:29,000 Vanhalta kasvimaalta olisi ollut kiva löytää enemmän merkkejä - 132 00:12:29,200 --> 00:12:32,200 vanhoista hyötykasveista, mutta referenssinäytteistä selvisi, - 133 00:12:32,520 --> 00:12:36,120 etteivät nämä kasvit tuota kovin yksilöllisiä fytoliittityyppejä. 134 00:12:36,920 --> 00:12:39,920 Tutkimuksen kautta saimme paljon uutta kokemusta fytoliiteista, - 135 00:12:40,160 --> 00:12:43,840 ja rakentamastamme referenssi- kokoelmasta on tulevaisuudessa apua - 136 00:12:43,960 --> 00:12:46,960 fytoliittitutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa. 137 00:12:57,880 --> 00:13:03,040 Siitepölynäytteillä on pystytty selvittämään ihmistoimintaa Seilissä. 138 00:13:03,720 --> 00:13:08,800 Halusimme tutkia, miten ihminen on vaikuttanut saaren kasvillisuuteen, - 139 00:13:09,240 --> 00:13:13,760 ja voidaanko kasvillisuudessa havaita ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia - 140 00:13:13,800 --> 00:13:15,640 vuosisatojen kuluessa. 141 00:13:16,320 --> 00:13:22,280 Ängesnäsin peltoalueelta otetuissa näytteissä löytyi viljan siitepölyä - 142 00:13:22,480 --> 00:13:26,560 maakerroksista, joiden arkeologisissa kaivauksissa tulkittiin olevan - 143 00:13:26,640 --> 00:13:28,200 peltojen kyntökerroksia. 144 00:13:29,040 --> 00:13:33,480 Sen sijaan peltokerrosten alta otetuissa näytteissä - 145 00:13:33,560 --> 00:13:35,800 ei viljojen siitepölyä ollut. 146 00:13:37,080 --> 00:13:42,040 Fogdebyn kylätontilta otetut näytteet kertovat paikan avoimuudesta. 147 00:13:42,960 --> 00:13:46,360 Näytteistä löytyy vain vähän puiden siitepölyä, mutta - 148 00:13:46,840 --> 00:13:52,440 näytteissä oli paljon heinien sekä sellaisten lajien siitepölyä, - 149 00:13:52,840 --> 00:13:56,960 jotka viihtyvät niityillä, laidunmailla ja tienpientareilla. 150 00:13:57,120 --> 00:14:02,760 Ängesnäsistä löydetyt viljan siitepölyt kertovat siitä, miten ihminen - 151 00:14:02,880 --> 00:14:05,880 on raivannut alkuperäistä kasvillisuutta viljapelloiksi. 152 00:14:06,280 --> 00:14:07,840 Fogdebyn kylätontilta otetuissa - 153 00:14:07,880 --> 00:14:09,920 näytteissä näkyivät sen sijaan - 154 00:14:09,960 --> 00:14:13,800 ihmisen ja kotieläinten läsnäolosta hyötyneet kasvilajit. 155 00:14:14,680 --> 00:14:18,720 Selviä merkkejä kasvillisuudessa tapahtuneista muutoksista - 156 00:14:18,760 --> 00:14:20,560 löytyi vain vähän. 157 00:14:20,800 --> 00:14:25,800 Tämä voi johtua siitä, että vanhimmat näytteet olivat 1600-luvulta - 158 00:14:26,080 --> 00:14:29,080 eikä tutkituilla alueilla ole tapahtunut kasvillisuudessa - 159 00:14:29,160 --> 00:14:32,400 suuria muutoksia viime neljänsadan vuoden aikana. 160 00:14:43,240 --> 00:14:45,520 Hankkeemme nimi Seili – elämän saari - 161 00:14:45,680 --> 00:14:48,120 syntyi vastavoimaksi Seilin saaren maineelle - 162 00:14:48,280 --> 00:14:51,280 sairauden, kuoleman ja eristyneisyyden paikkana. 163 00:14:51,720 --> 00:14:55,000 Seiliin liitetty synkkä mielikuva on kuitenkin suppea ja ihmisen. 164 00:14:55,680 --> 00:14:59,000 Arkeologisen, luonnontieteellisen ja kulttuurihistoriallisen - 165 00:14:59,120 --> 00:15:03,400 kaivuutyömme löydökset osoittavat, että saari on viime vuosisatojen aikana - 166 00:15:03,640 --> 00:15:06,640 ollut täynnä elämää ja vuorovaikutuksia. 167 00:15:06,880 --> 00:15:09,000 Voidaan itse asiassa puhua elämän saaristosta, - 168 00:15:09,520 --> 00:15:13,360 jossa muutokset yhdessä paikassa ja eliöyhteisön osassa - 169 00:15:13,480 --> 00:15:17,160 säteilevät vaikutuksia toiseen paikkaan ja muihin lajeihin. 170 00:15:17,680 --> 00:15:19,760 Se eliöyhteisö, jonka tänään näemme - 171 00:15:19,840 --> 00:15:21,560 ja jonka osana elämme, - 172 00:15:21,880 --> 00:15:24,880 on eliöyhteisöjen historiallisen ketjun lopputulos. 173 00:15:25,640 --> 00:15:29,520 Entä millaista tulevaisuuden eliö- yhteisöä itse parhaillaan luomme? 174 00:15:42,160 --> 00:15:45,640 Elämän saari -hankkeessa olemme halunneet monitieteisen tutkimuksen kautta - 175 00:15:45,760 --> 00:15:48,760 valottaa ihmisen luontosuhdetta halki vuosisatojen. 176 00:15:48,840 --> 00:15:52,080 Luonto köyhtyy kaikkialla maapallolla kiihtyvällä nopeudella. 177 00:15:52,160 --> 00:15:56,560 Jopa noin miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. 178 00:15:56,800 --> 00:16:00,200 Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton vaan meillä on edelleen mahdollisuuksia - 179 00:16:00,280 --> 00:16:04,680 pysäyttää luontokato, mutta se vaatii onnistuakseen tosi isoja muutoksia. 180 00:16:04,760 --> 00:16:08,480 Se vaatii muutoksia muun muassa siinä, mikä on meidän luontosuhteemme, - 181 00:16:08,520 --> 00:16:11,520 millä tavoin kohtelemme meitä ympäröivää luontoa. 182 00:16:12,040 --> 00:16:16,840 Elämän saari -hankkeessa kuva Seilin saaresta, joka usein tunnetaan - 183 00:16:17,040 --> 00:16:19,880 kuoleman saarena, on muuttunut kuvaksi elämän saaresta. 184 00:16:20,080 --> 00:16:24,080 Toivomme, että tämän hankkeen kautta olemme voineet innostaa muita - 185 00:16:24,360 --> 00:16:29,080 miettimään omaa luontosuhdettaan uudenlaisessa valossa ja muistaen, - 186 00:16:29,520 --> 00:16:33,320 että luonnon monimuotoisuus turvaa myös meidän ihmisten hyvinvoinnin.